Kaikki alkoi yhtenä iltana, kun oli vähän huono olo. Sain kuitenkin unenpäästä hyvin kiinni, kunnes heräsin 01.00 aikaan supistuksiin, ne tuntuivat selässä eniten. Reilun tunnin ajan yritin sinnitellä niiden kanssa, sitten herätin miehen ja laskettiin supistuksia paperille. Niitä tuli 2-7min välein.. Supistusten välillä pystyin vielä käymään suihkussa, laittamaan hiuksiani ja meikkaamaan (?!) :D Ruoka ei oikein maistunut.
Aamulla 05.00 soittelin synn.vast.ott. jossa sanoivat että tule kun et kestä olla enään kotona. Pakkailtiin laukkuja valmiiksi ja lähdettiin sairaalaan.
Siellä laitettiin käyrille, tehtiin perusmittauksia (verenpaine, kuume, pissanäyte) ja kätilö teki sisätutkimuksen, olin 2cm auki (olin ollut jo viikon). Supistukset vähän harventuivat sairaalassa ollessa ja meidät laitettiin kävelemään pariksi tunniksi, että supistukset tihentyisivät. Kävely ei kuitenkaan auttanut, joten kätilö passitti meidät vielä kotiin odottamaan jos synnytys käynnistyisi siellä.
No kotiin kun päästiin 11.00 päivällä, niin alkoi tulla taas säännöllisesti supistuksia. Supistuskipuihin otin särkylääkettä ja kuuman lämpötyynyn, se helpotti pahimman yli.. Sairaalasta oltiin mys neuvottu käymään niin kuumassa suihkussa kun vaan itse sietää ja jos eivät supistukset lopu, tai heikkene niin ovat synn.supistuksia. Olin kotona puoli tuntia kuumassa suihkussa ämpärin päällä istuen eikä supistukset hellittäneet yhtään, päinvastoin.
Lähdimme illalla 18.00 aikaan uudestaan näytille ja olin huimat 3cm auki :D Siinä kohtaa sain sairaalakamppeet niskaani, minulle laitettiin peräruiske ja sain miehen kanssa mennä "omaan huoneeseen" odottelemaan synnytyssaliin pääsyä. Sain 19.00 vielä kipupiikin joka rentoutti pariksi tunniksi, (teki olon ihan sekaiseksi!) ehdin nukahtamaankin välissä. Mutta kun lääkkeen vaikutus loppui, tuntui supistukset ihan järkyttävän kipeiltä...!! Ponnistutti myös jo pikkaisen. Juuri vuoroon tullut kätilö tarkasti kohdunsuun ja olin 8cm auki! Siinä ei paljoa enää odoteltu vaan lähdettiin suoraan synnytyssaliin.
En kerinnyt saamaan toivomaani epiduraalia vaan sain kohdunkaulanpuudutteita ja jotakin toista puudutetta (en muista nimeä). Supistukset helpottivat vähäksi aikaa puudutusten ansiosta ja sain mennä sängyn viereen pallon päälle istumaan. Mies tuli hieromaan selkää ja kätilö poistui huoneesta. Ehdimme olla varmaan 5 min kahden kun rupesi ponnistuttamaan taas ja sattui kamalasti. Soitin kätilön paikalle ja sain ruveta ponnistamaan. En olisi enään jaksanutkaan niitä supistuksia.. En muista kuinka montako kertaa ponnistin, mutta 8min ponnistusvaiheen jälkee meille syntyi ihana pieni poika! <3
Vähällä kuulemma selvisin ja hyvin meni ensikertalaiseksi :) Olin ihan väsynyt sen urakan jälkeen, vauva laitettiin pariksi tunniksi kansliaan hoitoon, että sain nukuttua. 4 tikkiä sain muistoksi tapahtumasta, ei onneksi tarvittu leikata mitään. Olen tosi onnellinen että se on ohi!
