Meillä oli noin viikko takaperin
todella erilainen mummola-reissu. :/
Pe-La välisenä yönä huomasin Mikellä olevan kuumetta (meillä ei ollut kuumemittaria eikä kuumelääkkeitä, joten totesin vain että poika on lämpöisempi kuin yleensä). Lauantai aamupäivästä lähdettiin mummolaan kun poikakin oli ihan normaalin oloinen ja lämpöinen. Serkkuja oli paljon kylässä siellä ja ulkoiltiin ja potkittiin palloa jäisellä pihalla.
Sisällä Mikke potkutteli jonkun verran pallolla mutta oli aika vaisu. Huomautinkin, että tämä ei ole ihan normaalia.. Poika kiipesi syliini ja lepäili välillä. Sitten syötiin mehua ja keksiä kun tuli vieraita taloon ja Mikke söi pikkaisen siinä.
Sitten serkukset kerääntyivät tietokoneen ääreen katsomaan lastenohjelmia ja hetken kuluttua menin katsomaan Mikaelia, silmät vuosi ja raukka näytti ihan tuskaiselta, Kannoin hänet mummun sänkyyn lepäämään ja siinä vaiheessa mummu tuli töistä ja kerroin Mikellä olevan kuumetta. Annoin pojan katsoa tabletilta ohjelmia kun ei muuten halunnut levätä. Pian muitakin serkkuja liittyi seuraan.
Yritin syöttää Mikkeä (isi oli tehnyt hirvenliha-kastiketta kera perunoiden) ja kun annoin ekan lusikallisen, ihmettelin kun ei edes jaksanut pureskella sitä. Annoin toisen lusikallisen ja rupesi vähän pureskelemaan.
Sitten... on niin kamalaa muistella tätä hetkeä! :´( Mikke rupesi oksentamaan. Ajattelin että vatsatautia varmaankin. Huusin miestä aika lujaa, että toisi ämpäriä. Mies toi ämpärin ja pyysin Mikkeä oksentamaan siihen, mutta toinen vain kakoi ja kakoi (luulin että yritti jotenkin pidätellä oksennusta) mutta sitten katsoin silmiin, ja ne tuijottivat yläviistoon. Mikke oli tajuton!!! Ja lisäksi kouristeli/vapisi. Ei regoinut mihinkään.. eikä saanut henkeä ja huulet rupesivat sinertämään. Siinä kohtaa otin puhelimen vierestäni ja ilmoitin miehelle että pitää soittaa ambulanssi. Mies kutsui äitinsä apuun. Soittaessa kerroin selkeästi alkutuedot ja sitten murruin.. nyyhkyttäen kerroin mitä oli tapahtunut ja katselin kokoajan mieheni käsivarsilla olevaa poikaamme. Hätäkeskuksesta neuvottiin laittamaan poika kylkiasentoon lattialle. Teimme työtä käskettyä, tässä vaiheessa Mikael hengitti jo normaalisti mutta kokeilin säännöllisesti silti että ilma virtasi. Hätäkeskus ilmoitti että ambulanssi tulee kiireellä ja mediheli myös.
 |
| Mediheli |
Itkin ja tärisin Miken vierellä. Mies oli myös ihan järkyttynyt ja peloissaan. Appivanhemmat tulivat ympärillemme ja rukoilimme siihen asti että ambulanssihenkilökunta tuli paikalle, Mikaelin vapina oli loppunut, ja hän näytti nukkuvan. Mutta hoitajan tarkastettua silmät, (pupillit) heiluivat edestakaisin, eli kohtaus oli edelleen päällä. Pian kuitenkin rakas lapsemme tuli tajuihinsa <3 Tajuttomuus-kouristus-kohtaus kesti n.15min.
Lääkäri ja hoitajat tutkivat poikaa ja totesivat että hänellä oli ollut kuumekouristus. Kuume oli iltapäivällä noussut nopeasti ja korkealle (40.4) ja siitä oli johtunut tämä kohtaus. Lähdimme vielä Mikaelin kanssa ambulanssilla sairaalaan lastenpolille tutkimuksiin ja seurantaan. Mies tuli autolla perässä. Ambulanssissa Mikke nukahti pariin otteeseen (30min matka) mutta oli hereillä niin että nyökkäsi minulle, kun kysyin onko kaikki hyvin,
 |
| My Love!! <3<3 |
Polilla Mikke rupesi itkemään kun hänet siirrettiin paareilta sairaalan sänkyyn. Otettiin verenpaineet, happisaturaatio, kuume, verensokeri, tulehdusarvot ja olikohan vielä muuta..? Tulokset tulivat verikokeista ja arvot olivat hyvät. Sitten jäimme odottamaan lääkärin tarkastusta. Mikke sai tarran ja pillimehun palkkioksi kokeista. Leikki myös odotusaulassa, kunnes väsähti ja siirsin nukkumaan läheiselle sairaalapedille. <3 Lääkäriin päästiin vasta klo 20. jälkeen ja saimme tietonivaskan kuumekouristuksista, sekä kohtauslääkkeeksi peräruiskeen. Kouristuskohtaus voi uusiutua Mikaelilla, mutta siitä ei ole varmuutta, Influenssa todennäköisesti ollut nyt aiheuttajana.
 |
| Pikkuinen <3 |
Lähdimme kotiin ja haettiin apteekista infrapuna-kuumemittarin, kuumelääkkeitä sekä kohtauslääkkeet. Kuumeilu jatkui yöllä, ja oli jopa 39.6, mutta saimme huonetta viilentämällä ja supoilla kuumeen laskemaan...! Huh siinä ei paljon nukuttu..
Minun pieni rakas <3 Rukoilen että tämä ei toistu enää ikinä <3 se oli niin hirveetä kun ei tiedetty mikä pikkuisella oli. :( Nyt on kuitenkin tervehtynyt. Kiitos Jumalalle kaikki päätyi hyvin!
