Kuvaus ja tulevaisuuden pohdintoja

Mikaelilla oli maanantaina valokuvaus päivähoidossa. Kuvaukset menivät ihan ok, yksilökuvissa tuli itku kun ei saanut kiivetä kuvausrekvisiitan päälle... nyt on tullut nettiin kuvat, mistä saa tilata mieleisensä. Hyviä kuvia tuli vain muutama, mutta ei tämä nyt mikään 2v kuvaus ollutkaan :) 1,5-vuotis kuvauksista käykin oikein hyvin! Laitan tänne kuvia, kun olen saanut ne tilattua.

Nyt on ollut pieni ahdistus päällä töihin kulkemisesta, miehen töistä/opiskelusta ym. Taitaa tämä syksy ja alkava pimeyskin olla yksi syy siihen..
Meillä on nyt yksi auto käytössä. Ja nyt olemme tehneet niin, että aamuisin minä vien Mikaelin hoitoon ja menen pyörällä tai autolla töihin ja mies hakee iltapäivällä jos minä olen mennyt pyörällä. Tämä kuvio muuttuu joka päivä, ja samaten myös Mikaelin hoitajat.. Stressaavaa. Talvi tulee myös ja silloin minun olisi kuljettava 2:lla bussilla. Ja minä en joka päivä JAKSA mennä pyörällä/bussilla, kun on se hoitoon vieminen+aamutouhut pojan kanssa.

Mun työvuorot on niin tyhmät, että joka aamu pitää Mikelle tehdä aamiainen ja herätä myös sitä varten ajoissa, vaikka töihin menen vasta n. 10 maissa, päivähoidossa aamupalan on jo syöty kun vien pojan hoitoon. Sekä ulkovaatetus pitää pukea valmiiksi kun jää suoraan pihalle. Jos työt alkaisi tuntiakin aiemmin, niin ei tarvisi kuin poika vain nostaa sängystä ja heittää haalari päälle ja hoitoon.

Jos olisi 2 autoa, niin hoitoajat voisi lyödä lukkoon ja kumpikin voisi hakea pojan hoidosta (tai kumpi ensimmäisenä ehtii). Silloin myös miehen töiden olisi jatkuttava/opiskelut aloitettava mahd. pian. Ja kiitos voisiko joku kertoa mitä mieheni tulee opiskella? Sekin on vielä täysin auki..

Ollaan myös mietitty uudemman auton ostamista nykyisen tilalle, mutta tämä haave saattaa siirtyä kauas tulevaisuuteen. En näe lähitulevaisuudessa paljonkaan positiivista tällä hetkellä. Pelkkiä
kysymysmerkkejä ja tienhaaroja, mistä pitäisi valita se viisain polku.. Itselläni työkuviot ovat selvät ensikesään asti ja siitä eteenpäin olen toivottavasti jo äitiyslomalla.

Uskon kuitenkin että nämä asiat näyttävät valoisammalta jo kuukaudenkin päästä, nyt on vaan purettava tämä ahdistus jotenkin, ja blogihan on oikein hyvä siihen. Näitä postauksia voi olla
mielenkiintoista lukea sitten myöhemminkin. :>

Noniin, tästä tulikin kunnon valvali-postaus.. Heh. Ensikerralla sitten vähän positiivisempi ;)