Olen nähnyt erikoisia unia.
Kyllä vain, yhdessä unessa vain vedin vauvan ulos ja sairaalan uudeksi ennätykseksi tuli 2 minuutin synnytys :D Kivutonkin taisi olla..
Salasin raskauteni töissä mahdollisimman pitkään.
Olen opiskellut pääsääntöisesti, mutta muistaakseni aika alussa kerroin opiskelukavereilleni raskaudesta :)
Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
No en. :D Odotan niin paljon että pääsen takaisin omaan kroppaani. Masu on kiva mutta sen mukana tuoma paino ei niinkään..
Pesänrakennusviettini on herännyt.
Nojoo, ajatustasolla ainakin ;) Haaveilen kyllä paljon, mutta paljon on myös tekemättä. Vähän on viimetippaan jätetty järejstelyjä.
Itkeskelen katsoessani televisiota.
Enpä juuri teeveetä katso, eikä itketä.
Tiedämme lapsen sukupuolen.
Otimme selville sukupuolen, jotta saamme hieman osviittaa tarvitaanko ostaa tytölle vaatteita vai mennäänkö vanhoilla pojan vaatteilla, mutta on päästy shoppailemaan <3
Mummot ohittavat minut suojatiellä.
Ei nyt sentään! Kerran kävelylenkillä piti kävellä kuin hanhiemo, liitoskivut vaivasivat ja vaivaavat edelleen, mutta pystyn kävelemään suht normaalisti.
Olen stressannut imetyksen onnistumista.
En ole, koska viimeksikin sujui hyvin, Toivottavasti nytkin.
Hyvä äiti on kotona pitkään.
Voi varmaan myös sanoa, että rahakas äiti on kotona pitkään,, valitettavasti töihin pitää mennä silloin kun rahat loppuu. Itse kyllä haluaisin olla kotiäitinä mahd. pitkään <3
Tiedän miten haluan synnyttää.
Ajatuksena on synnyttää spinaalipuudutus apuna, mutta saa nähdä mitä tulee tapahtumaan.
Kaikkea ei voi suunnitella niin tarkkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit! :)